Artikkelit

Taiteen aika on nyt

Taideyliopiston ensimmäinen rehtori Tiina Rosenberg on kaukokaipuuta poteva merimiehen tytär ja suorasanainen hyvä jätkä, joka haluaa tehdä Taideyliopistossa valtion rahoilla yhteistä hyvää.

Lokakuussa Taideyliopiston rehtoriksi valittu Tiina Rosenberg palaa monellakin tapaa takaisin tuttuihin maisemiin. Lapsena Rosenberg istui Kauppatorilla ja toivoi, että joku laivoista veisi hänet kauas pois. Vuonna 1977, viikko ylioppilaskirjoitusten jälkeen, hän pakkasi reppunsa ja lähti maailmalle.

Viimeiset 30 vuotta Ruotsissa asunut Tukholman yliopiston teatteritieteen professori Rosenberg muuttaa nyt takaisin Helsinkiin, kun rehtorinpesti alkaa tammikuun alussa. Päivä valintansa jälkeen hän esittäytyi Taideyliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle Kuvataideakatemiassa, kivenheiton päässä Teatterikorkeakoulusta.

– Sörnäisissä ja Sompasaaressa ei ole sellaista laituria, jossa en olisi lapsena seissyt äidin ja pikkuveljen kanssa odottamassa isää. Myös viereinen Elannon juhlasali tuo mieleen paljon muistoja, sillä siellä pidettiin merimiesten lasten joulujuhlia. Teatteriharrastajana 70-luvulla kävin siellä harjoituksissa, joissa Kaj Chydenius soitti vanhaa pianoa, Rosenberg muistelee.

Suomenruotsalaisen äidin ja suomenkielisen isän tytär kasvoi Kontulassa. Sieltä on peräisin ajatus, että taide kuuluu kaikille.

– Elämäni näyttäisi hyvin toisenlaiselta, jos Ryhmäteatteri ei olisi tullut lähiöön. Silloin ajateltiin, että taidetta pitää tuoda ihmisille.

"Kaikenlaiselle taiteelle on paikkansa"

Rosenberg on ollut Kontulan lähiöteatterin ajoista asti hyvin kiinnostunut yhteiskunnasta.

– Innostuin Taideyliopiston rehtorin tehtävästä osittain sen takia, että paikkaan haettiin yhteiskunnallista keskustelijaa.

Tärkeää oli myös se, että Taideyliopisto ei ole säästöprojekti. Päinvastoin, lisärahoituksen ansioista se on ainutlaatuinen mahdollisuus taiteelle.

– Minusta on hienoa tehdä työtä valtiolle. Taideyliopistosta tulee Suomen kiinnostavin yliopisto. Meillä on Suomen kiinnostavimmat opiskelijat ja opettajat sekä rahaa, joten meillä on velvollisuus tehdä yhteistä hyvää.

Rosenberg on monipuolisesti kiinnostunut eri taiteenlajeista.

– En tietenkään pidä kaikesta, mitä näen tai luen, mutta arvostan kaikkia taiteenlajeja. Haluan, että myös Taideyliopistossa kaikki arvostavat toistensa työtä. Minkälaista taidetta tekeekään, sille on paikkansa. Taiteen rinnalle hän nostaa sivistyksen, koska hän kokee sivistysyliopiston olevan uhattuna. Rehtorin valinnut Taideyliopiston hallitus arvosti Rosenbergin näkemyksellisyyttä.

– Taideyliopiston ensimmäinen rehtori on arvojohtaja ja muutosjohtaja. Hän auttaa Taideyliopiston yhteisöä kirkastamaan uuden instituution suunnan. Tiina Rosenberg on syvällisesti taiteesta ajatteleva, kauaskatsova ja kansainvälisesti näkemyksellinen. Hän viestii puheessaan ja toiminnassaan sitä arvopohjaa, jolle Taideyliopiston tulevaisuuden on hyvä rakentua: yliopistollisuutta, kriittisyyttä, demokraattisuutta ja syväsuuntaista taiteen ja sen perinteiden arvostusta, hallituksen puheenjohtaja Saku Mantere linjaa.

Yhteiskunnallinen keskustelija uskoo kansainvälisyyteen

Ruotsissa Rosenberg on tehnyt monipuolisen uran teatteritieteessä, sukupuolentutkimuksessa ja elokuvatieteessä. Hän pitää opettamisesta ja haluaisi pitää luentoja vielä rehtorinakin. Sen lisäksi hänet tunnetaan Ruotsissa aktiivisena yhteiskunnalli- sena keskustelijana ja etenkin feministisen puolueen perustajajäsenenä.

– Saitte rehtoriksi multikultihenkilön. Aion aina puuttua asioihin, jotka koskevat seksismiä, rasismia, homofobiaa ja luokkaasioita, Rosenberg toteaa.

Kansainvälisyys on Rosenbergille tärkeä arvo, jonka hän ymmärtää laajasti.

– Meillä on globaalissa kylässä paikkamme, mutta se ei kuulu pelkästään meille. Kansainvälisyys ei saa olla nurkkakuntaista tai patrioottista. Pohjoismaisuudella on minulle myös paikka sydämessä, koska mielestäni meillä oli erityinen yritys rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Suomalaiskansallista uudessa rehtorissa on ainakin sauvakävely. Rosenberg tietää, että kysymys rehtorin toimipisteestä on herkkä kolmen kampuksen yliopistossa, joten ainakin aluksi hänen periaatteenaan on "walking management".

– Tämä rehtori ei istu vaan kävelee. Sauvakävelyn ansiosta minulla on todella hyvä kunto, Rosenberg nauraa.