Artikkelit

Byrkokratian runoutta ja toteutuneita tutkimusunelmia

Uusimpia tulokkaita Teatterikorkeakoulun yksiköihin on esittävien taiteiden tutkimuskeskus Tutke. Se täytti viisi vuotta syksyllä 2012.

Vuonna 2007 perustettu Tutke vastaa Teatterikorkeakoulun tutkimuksesta ja jatkotutkintokoulutuksesta. TeaKissa tutkimus on monialaista, tutkimuksella on yhteys tanssin, teatterin ja esitystaiteen kehittämiseen sekä näiden alojen opettamiseen.

Tutken ensimmäisenä taiteellisen tutkimuksen professorina aloitti Esa Kirkkopelto. Ensimmäisenä johtajana 2007-2009 toimi Annette Arlander ja perustamisessa aktiivisesti mukana olivat myös Eeva Anttila sekä koordinaattorit Johanna Laakkonen ja Tiina Keisanen.

–Virallinen päätös tutkimuskeskuksen perustamisesta oli olemassa kun tulin tänne, mutta Tutkella ei ollut vielä sisältöä, kertoo Kirkkopelto.

Tarve Tutken perustamiselle oli ennen kaikkea opiskelijalähtöistä. Jatko-opiskelijat tarvitsivat enemmän tukea ja ohjausta tutkimuksen tekoon, kuin silloin oli tarjolla.

–Dualismi tieteellisen tutkimuksen ja taiteen välillä oli purettava, oli päästävä luomaan uusi taiteellisen tutkimuksen foorumi, jatkaa Kirkkopelto.

Viisi vuotta jatkuvaa mullistusta

Tutkessa kaikki piti luoda alusta asti itse. Ensimmäisen kahden vuoden aikana tehtiin "byrokratian runoutta" eli valtavan isoja päätöksiä alkaen tutkintovaatimusten ja tutkintosäännön kokoamisesta aina sähköisen opiskelijarekisterin luomiseen.

Aiemmin tutkimusta ja jatkotutkintoja tehtiin erityisesti tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksella. Tutken tutkimuksellinen alkujuuri tulee Kirkkopellon mukaan sieltä.

–Pedalta saimme vahvan tutkimusperinteen, Annettelta taas korvaamattomat kansainväliset kontaktit. Pääsimme heti seurapiireihin! Eikä Tutke tietenkään ole tyhjästä syntynyt. Alan pioneereja ovat olleet mm. Pentti Paavolainen ja Soili Hämäläinen, jotka ovat omalla työllään luoneet pohjaa Tutkelle jo 1990-luvulta asti.

Tutke on ollut uranuurtaja suomalaisessa taiteellisen tutkimuksen kentässä. Yksi Tutken tulikasteista tuli eteen, kun Suomen Akatemia arvioi sen toiminnan. Vuonna 2009 saatu palaute oli hyvää, ja tätä arviointia käytetäänkin nykyään taiteellisen tutkimuksen käyntikorttina.

Pedagogiikan laitokselle Tutken syntyminen oli myös traumaattinen kokemus.

–Silloinen tutkijayhteisö hajosi, mikä oli aluksi kova isku, toteaa Anttila.

Pari vuotta sitten toteutettu yliopistouudistus vaikutti myös Tutken toimintaan ja Teatterikorkeakoulun sisäiset muutokset muokkasivat yhteisöä vielä enemmän. Hallinnolliset muutokset ovat tuoneet opetushenkilökunnalle lisää hallinnollista työtä mutta myös vaikutusmahdollisuuksia.

Tutkijaunelmista totta

Tutken viisi ensimmäistä vuotta ovat tehneet lähes kaikista alussa visioiduista unelmista totta. Kansainvälinen esittävien taiteiden tutkimuskollokvio CARPA järjestetään keväällä jo kolmannen kerran, samoin 2013 saa päivänvalonsa kolmas taiteellisen tutkimuksen kesäkoulu Summer Academy. Taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelma TAhTO on yhdistänyt Teatterikorkeakoulun, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Aalto ARTSin alan tutkijat, ja ensi keväänä julkaistaankin uusi taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu Ruukku.

Kaikki tämä ovat syntynyt ensin yhteistyöllä Tutken sisällä ja sitten vuorovaikutuksessa muiden tahojen kanssa.

Tohtoritulva ja Taideyliopisto

Panostaminen taiteellisen tutkimuksen kehittämiseen kantaa hedelmää. Vuonna 2013 Tutkesta on odotettavissa melkoinen tohtoritulva. Suunnitelmissa on peräti 12 väitöstä yhdelle vuodelle. Aikaisempina vuosina väitöksiä on ollut korkeintaan kaksi vuodessa.

Tulevaisuuteen Taideyliopistossa suhtaudutaan luottavaisesti.

–Tutke on ollut tähän asti voittajien puolella yliopiston uudistuksissa, resurssimme ovat jatkuvasti lisääntyneet. Meillä on Taideyliopistolle myös paljon tarjottavaa, esimerkiksi institutionaalinen linjaus taiteellisen tutkimuksen järjestämisestä, luotaa Kirkkopelto