Jouhikko Virossa
Viron länsirannikon saarille muutti 1200-luvun lopulta lähtien ruotsinkielisiä kalastajia ja maanviljelijöitä Uudenmaan rannikolta ja Ruotsista. He toivat mukanaan omat laulunsa, tanssinsa, perinteensä ja soittimensa, kuten esimerkiksi jouhikon. Ruotsinkielisillä saarilla soitinta kutsuttiin nimellä talharpa, tai tallharpa. Vironkielinen nimitys soittimelle on hiiukannel.
Hiiukannel
Talharpa on suorakaiteen muotoinen, jonka yläosaan liittyy nelikulmainen kehys. Kieliä on ollut kaksi, kolme tai neljä ja ne on kierretty hevosen häntäjouhista tai lampaan suolista. Soitinta pidetään polvien välissä vinossa ja soitetaan jousella. Eri korkuisia säveliä muodostettaan vasemman käden sormenselillä koskettaen ensimmäistä ja toista kieltä. Muut kielet ovat bordunakieliä, jotka tallan laakean muodon takia soivat koko ajan mukaan.
Vormsin ruotsalaiset pitivät talharpaa omana kansallissoittimena ja sillä on ollut keskeinen rooli heidän hääjuhliensa tanssimusiikin soittimena.
