Mitä hyvää EU on muka saanut aikaiseksi?

Tänään tulee kuluneeksi 67 vuotta siitä, kun Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamista rauhan takaamiseksi maailmansotien runtelemalle maanosalle.

”Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin”, Schuman kirjoitti julistuksessaan.

Maailma tai mikään sen maista ei takuuvarmasti olisi nykyisenlainen, ellei EU:ta olisi. Valitettavan usein Euroopan unioni saa toimia syntipukkina sen sijaan, että tuotaisiin esiin sen kiistatta positiivisia saavutuksia. Unionin hyvät puolet alkavat pikkuhiljaa paljastua briteille: ”you don’t know what you’ve got until it’s gone”, kuten vanha viisaus toteaa.

Haluankin Eurooppa-päivän kunniaksi listata muutamia hyviä juttuja, joita on EU:n ansiosta syntynyt. Lainaan otsikoiksi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen lanseeraamaa kolmen ärrän jaottelua: rauha, raha ja rakkaus.

Rauha

Schumanin peräänkuuluttamien luovien ponnistelujen tuloksena syntyivät yhteiset hiili- ja teräsmarkkinat, joilla haluttiin eliminoida uuden sodan mahdollisuus (ja nostaa elintasoa – ks. seuraava kohta).

Rauhan takeena oli vanhojen riitapukareiden Ranskan ja Saksa keskinäinen taloudellinen riippuvuus. Kilpailu, kyräily ja sodat vaihtuivat yhteistyöhön.

Luovat ratkaisut kannattivat: elämme rauhallisemmassa maailmassa kuin koskaan aiemmin.

Raha

Vuonna 1967 yhteistyötä syvennettiin ja laajennettiin Rooman sopimuksella. Samalla synnytettiin Euroopan sosiaalirahasto, jonka tuesta suomalaisetkin ovat hyötyneet nyt 20 vuotta. Sittemmin unionin sateenvarjon alle on syntynyt myös myös muita rahastoja.

Vaikka Suomi ei kuulu EU-tuen suurimpiin vastaanottajamaihin, meilläkin EU-rahoituksella on iso merkitys. Taloudellisesti haastavina vuosina 2007–2013 EU:n tuella synnytettiin lähes 37 000 uutta työpaikkaa.

Pietikäisen jaottelussa ”raha” merkitsee aikakautta, jonka aikana luotiin Euroopan laajuiset markkinat yrityksille. Hänen mukaansa seuraava vaihe on ”rakkaus”, jolloin EU:hun luodaan pitkään odotettu ja suunniteltu sosiaalinen ulottuvuus.

Rakkaus

Onko rakkauden aika siis vihdoin koittanut? Huhtikuun lopulla EU-komissio esitteli nk. sosiaalisten oikeuksien pilarin, joka takaa EU-kansalaisille oikeuden mm. minimipalkkaan, terveydenhuoltoon ja työttömyysturvaan.

Yksi pilarin teemoista on sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus. Nuorten osallisuutta edistäviä innovaatioita on rahoitettu jo aiemmin Euroopan sosiaalirahaston tuella Suomessa esimerkiksi meidän sateenvarjomme alla toimivissa hankkeissa. Myös suuren suosion saaneet Ohjaamot ja Vamos-toiminta on käynnistetty EU:n tuella.

Rakkautta sanan varsinaisessa merkityksessä on rakennettu muun muassa ihmisten vapaan liikkuvuuden ansiosta. Tutkimus kertoo, että kansainvälistä kanssakäymistä lisäävän opiskelijavaihto-ohjelma Erasmuksen ansiosta vuosina 1987–2004 Eurooppaan on syntynyt jo miljoona vauvaa.

Siinä on miljoona syytä juhlia Eurooppa-päivää.

Vive l’Europe! Hyvää Eurooppa-päivää!

 

Kaisa Larjomaa, tiedottaja, Creative and Inclusive Finland

Kirjoittaja on Euroopan unionin kansalainen, jonka Erasmus-vauva täytti vastikään 2 vuotta.

 

Linkit: