Soittaminen
Jouhikon soittamisessa ei ole yhtä ”oikeaa” asentoa. Tärkeintä on, että soittoasento on tuntuu luontevalta, rennolta. Soittimella on tasapainoinen asento reisien välissä ja kädet liikkuvat luonnollisia reittejä.
Vasen käsi laitetaan käsiaukkoon. Eri säveliä saadaan aikaan sormien selkäpuolilla kieltä lyhentämällä. Sormen kovempi selkäpuoli antaa kieleen paremman soinnin. Sormien liikkeet on hyvä pitää pieninä, sillä se helpottaa soittoa.  |
|
Jousta pidetään kiinni kuin kynää. Keskisormi ja nimetön menevät jousen tangon ja jouhien väliin ja kiristävät jouhia. Nopeissa jousituksissa pääasiassa vain käsivarsi ja ranne liikkuvat, mutta pidemmissä jousenvedoissa koko käsi liikkuu.
Jousen käyttö on keskeisessä asemassa soiton soinnin ja svengin suhteen. Sointiin vaikuttavat esimerkiksi se, millä kohtaa kieliä soitetaan: lähempää tallaa ääni muuttuu kirkkaammaksi kuin keskemmältä soitettaessa. Samoin jousen paino kieliä vasten vaikuttaa sointiin.
Jousella myös rytmitetään soittoa ja parannetaan tanssittavuutta. Kun jalalla Iyödään lattiaan korollisten sävelten kohdalla ja jousella korostetaan korotonta tahdinosaa, syntyy hyvin menevä rytmi.
Bordunakieli (d') antaa erikoisen luonteen jouhikon äänelle. Jousta ei saa irrottaa kieliltä, muuten bordunaääni katkeaa.
Korukuviot ovat osa improvisointia. Korukuviolla koristellaan joitakin melodian säveliä.
