Minna Långström
Minna Långström (1974)
Mars Kuvien takaa - Lauri Anttilalle omistettu elokuva
Muistan 90-luvun opiskeluajoilta elävästi Lauri Anttilan kurssit Kuvataideakatemiassa. Osallistuin ennen vaihto-opintojani jokaiseen niistä tunnollisesti, sillä ne tarjosivat erityisen mahdollisuuden ”tutkia ulkomaailmaa”. Laurin lähestymistapa taiteeseen oli poikkitieteellinen ja koin, että hän esitti asioita uteliaisuudella, joka sekä inspiroi että lohdutti. Luennot olivat mieleenpainuvia ja niissä Lauri nosti esiin havainnon historiaa taiteen, tieteen ja visuaalisen teknologian yhteisen menneisyyden kautta. Guglielmo Marconia – ja Laurin matkaa New Foundlandiin sekä Labradoriin – käsittelevät luennot ovat jääneet erityisesti mieleeni. Katsoimme hänen tunneillaan Kavassa useita hienoja sekä fiktiivisiä että dokumentaarisia elokuvia, joita sisällöllisesti usein yhdisti jokin konkreettinen tai vertauskuvallinen tutkimusmatka.
56-minuuttinen dokumenttielokuvani Mars Kuvien takaa (2019) käsittelee Mars-planeetan tutkimusta kuvien kautta ja on omistettu Laurille. Syy tähän on Laurin alulle panema Carnegie Mellon-yliopiston ja Kuvataideakatemian välinen opiskelijavaihtosopimus, jonka mainitsin Laurin läsnä ollessa lyhyessä puheessani elokuvan ensi-illassa DocPoint- festivaalilla. Ilman tätä vaihtoyhteyttä elokuvaa ei olisi olemassa, sillä tapasin elokuvan päähenkilön Vandi Verman vuonna 1998 meidän molempien opiskellessa Carnegie Mellonissa. Valmistuessaan Verma palkattiin suoraan NASA Aimes:in ja Jet Propulsion Laboratorion Mars-ohjelmiin, joissa hän on siitä lähtien työskennellyt mm. Mars-robottien maastossa navigoinnin parissa.
Elokuvani rajaa pois varhaisen, esimerkiksi Camille Flammarionin, Giovanni Schiaparellin ja Percival Lowellin sinänsä hyvin kiehtovat Mars-tutkimukset, joissa yhdistyy astronomia, mytologia ja piirretyt havainnot sekä fantastinen (populaari)tieteiskuvitus. Sen sijaan elokuva hyppää Mars-havaintojen historiassa suoraan 60-luvulle, jolloin luotain onnistui ensimmäistä kertaa lähettämään kuvan planeetan pinnasta. Dokumentti kuitenkin mainitsee Lowellin työn esimerkkinä mielenkiintoisesta tavasta käyttää ensimmäisiä Mars-kaukoputkivalokuvia suhteessa hänen piirustuksiinsa ja näköhavaintoihin. Ohjatessani elokuvaa minua kiinnostikin erityisesti, kuinka ihmisen agenda vaikuttaa havaintoon, ja kuinka datan ja valokuvan suhde tieteellisenä todistusmateriaalina on vaihdellut eri aikakausina. Näytän elokuvassa myös, miten samat valokuvat voivat palvella hyvin erilaisia tehtäviä niin tieteessä kuin tieteen popularisoinnissakin. Koen että Mars-kuvasto ja sen historia tarjoaa erityisen oivan mahdollisuuden tutkia yleisemminkin ihmisen suhdetta valokuvaan.
Elokuvan kehittelyvaiheessa vierailin tuottaja Liisa Karpon kanssa pienessä Stoney Ridge-observatoriossa Los Angelesin lähettyvillä, jossa katsoin ensimmäistä kertaa elämässäni toista planeettaa kaukoputken läpi. Olin jo viettänyt ainakin vuoden Mars-robottien planeetan maastosta ottamien lähikuvien parissa, mutta tämä kokemus oli jotain aivan muuta: se tuntui jollain tavalla voimakkaan henkilökohtaiselta. Marsia ei voinut havaita siihen vuodenaikaan, mutta Jupiter kaasupilvineen näkyi sen sijaan hyvin tarkasti. Näin kaukoputken avulla omin silmin planeetan, joka vain loisti siinä tummaa äärettömyyttä vasten kuin punavalkoinen marmorihelmi. Minun ja planeetan välissä oli vain kaukoputken optiikka ja avaruus, ei mitään muuta. Koska Lauri oli lapsuudestaan lähtien tarkkaillut tähtiä ja muita taivaankappaleita, jaan varmasti tämän kokemuksen hänen kanssaan.
Still-kuva Minna Långströmim dokumenttielokuvasta
Mars kuvien takaa, 2019, yksikanavainen video, 56:00 min
Työryhmä:
Minna Långström (Ohjaaja ja käsikirjoittaja), Päivi Kettunen (Kuvaaja), Minna Långström (Leikkaaja), Mira Calix (Säveltäjä), Pelle Venetjoki (Äänisuunnittelu), AVEK (Rahoittaja), Yleisradio Oy (Rahoittaja), Suomen elokuvasäätiö (Rahoittaja), Koneen säätiö (Rahoittaja), Liisa Karpo (Tuottaja), napafilms Oy (Tuotantoyhtiö)