Pietro Metastasion elämästä

1698-1707

  • Syntyi Roomassa Felice ja Francesca Trapassin vanhimpana poikana. Äiti oli kotoisin Bolognasta. Isä oli syntynyt Assisissa ja ollut sotilaana paavin armeijassa, mutta avasi sittemmin ruokatavarakaupan. Mikään perheessä ei viitannut pojan mahdollisesti merkittävään tulevaisuuteen.
  • Kasteen yhteydessä sai yllättäen kardinaali Pietro Ottobonin kummikseen. Kardinaali järjesti pojalle tietyn mallin koulunkäyntiin. Ottoboni lienee huomioinut myös pojan poikkeuksellisen lahjakkuuden improvisoida säkeitä sekä puheen että laulun muodossa.

1708-1716

  • Elämä muuttui noin kymmenen vuotiaana kun lakitieteen professori Gran Vincenzo Gravina kiinnitti häneen huomiota seisoessaan kadunkulmassa viihdyttämässä ohikulkijoita. Professori ihastui niin että pyysi vanhemmilta saada adoptoida poika ja antaa tälle kunniallinen kasvatus.
  • Gravina oli suuri kulttuuripersoona tuon ajan Roomassa ja hänellä oli palava mielenkiinto mm. antiikin kirjallisuuteen. Pietro sai ensin opetella latinan ja kreikan kielet voidakseen lukea Horatiusta ja Homerosta.
  • Gravina määräsi että pojalla piti olla hienompi sukunimi ja käänsi Trapassin kreikaksi - Metastasio.
  • Vaikka Pietro oli poeta nato - syntynyt runoilijaksi - Gravina halusi kasvattaa hänestä asianajajan. Metastasio suorittikin ns. "ei sitovan lupauksen" - i voti non vincolanti - joka teki hänestä apotin. Ulkoisiin tunnusmerkkeihin kuului pitkä takki ja tonsuuri (paljaaksi ajeltu päälaki).
  • Huolimatta vaativista opinnoista Metastasio kehitti lakkaamatta kirjailijan kykyään. Hän improvisoi kuuluisassa tilaisuudessa 40 säkeistöä 8-säkeisesti oppineelle auditoriolle.

1717

  • Oli kypsä julkaisemaan ensimmäisen kirjansa, joka sai vaatimattomasti nimen Poesie.

1718-1719

  • Kirjoitti kasvatusisän kuoltua hänen muistolleen omistetun teoksen La strada della gloria (Kunniakas tie).
  • Epäonnistui viranhaussa kuuriaksi ja rakkausjutussa, ja muutti Napoliin jatkamaan lakitieteen opiskelua.
  • Runojensa ansiosta hänestä tuli aristokratian suosikki, mikä puolestaan johti hedelmällisempiin tehtäviin .

1720

  • Etelä-Italia kuului vuosina 1714-1735 Itävaltaan ja Metastasio sai keisari Karl VI:ltä tilauksen serenadiin ja lauloi tälle ylistyslaulua myös kantaatissa Endimione. Tämä keisarillinen tapahtuma toi Metastasion julkisuuteen monella tavalla.

1721-1728

  • Teki librettoja oopperoihin Gli orti esperidi (Hesperian puutarhat), Didone abbandonata (Hylätty Dido), Siroe, Cantone Utica, Ezio, Semiramide (Semiramis), Alessandro nell' Indie (Aleksanteri Intiassa) ja Artaserse (Artaxerxes) .
  • Työskenteli laulajista mm. Farinellin ja Marianna Bent-Bulgarellin kanssa. Säveltäjistä hänen työtovereihinsa kuuluivat mm. Porpora, Hasse, Leo, Vinci, Pergolesi.

1729

  • Kutsuttiin keisarilliseksi hovirunoilijaksi - poeta cesarea - Wieniin.

1730-1740

  • Keisarilliseen tapaan kuului tilata uusi opera seria jokaiseen suurempaan perhetapahtumaan. Ennen keisarin kuolemaa (1740) Metastasio sai runoilla 11 drammi per musicaa: Demetrio, Issipile, Adriano in Siri (Hadrianus Syyriassa), L'Olimpiade (Olympialaiset), La Clemenza di Tito (Lempeä Titus), Achille in Sciro (Akilles Skyroksessa), Ciro riconoscinto (Tuntematon Kyros), Temistocle, Zenobia ja Attilio Regolo (Atilius Regulus).
  • Metastasion kymmentä vuotta Wienissä pidetään hänen suuruutensa aikana, yksistään Demetrio oli unohtumaton menestys. Itse Metastasio piti Attilio Regoloa (1740) parhaimpana näytelmänään.
  • Wienin hovissa puhuttiin italiaa, mikä suuressa määrin vaikutti siihen että Metastasio viihtyi maassa.

1741-1782

  • Metastasion hyvinvointiin vaikutti myös ystävyys kahteen Mariannaan.
  • Marianna von Althann vihki Metastasion hovirunoilijaksi. Hän oli erinomaisen älykäs ja hyvän kasvatuksen saanut ystävä, neuvonantaja ja suojelijatar. Metastasio omisti hänelle Endimionensa ja heidän syvä ystävyytensä kesti Mariannan kuolemaan saakka (1755).
  • Marianna Martinez oli syntynyt 1745 talon tytär. Metastasio antoi hänen musiikillisen lahjakkuutensa johdosta ottaa tunteja niin Haydnilta kuin Porporaltakin.
  • Kun keisari kuoli, hänen tyttärensä Maria Teresia nousi valtaistuimelle ja valtakunta joutui kalliiseen sotaan.
  • Jätti virkansa 1771 saatuaan valmiiksi kahdeksan draamaa: Antigono, Ipermestra, Il re pastore (Paimen kuninkaana), L'eroe cinese (Kiinalainen sankari), Nitteti, Il trionfo di Clelia (Clelian voitto), Romolo ed Ersilia (Romolo ja Ersilia) ja Ruggiero.
  • Yhteenlaskien Metastasio kirjoitti 27 drammi per musicaa ja suuren määrän lyhyempiä teatterikappaleita, kahdeksan oratoriota ja paljon erilaisia runoja, eikä vähiten sonetteja.
  • Vuosina 1745-1749 käänsi runoutta koska oopperatehtäviä oli vähemmän.
  • Metastasio kävi laajaa kirjeenvaihtoa ja vuosilta 1715-1783 jäljelle jäikin 2654 kirjettä, joista vajaa viidesosa on veljelle Leopoldo Trepassille Roomaan. Metastasio kävi myös mielenkiintoista kirjeenvaihtoa Farinellon kanssa.
  • Keisarinna Maria Teresia - joka nuoruudessaan oli taitava laulajatar - arvosti suuresti hovirunoilijaansa ja halusi aateloida tämän ja antaa hänelle Stefan-ritarimerkin. Myös kruunaamista Roomassa suunniteltiin, mutta Metastasio torjui kuitenkin kaikki kunnianosoitukset.
  • Keisarinnan kuoltua 1780, väheni runoilijan elämänhalu.
  • Metastasio kuoli 12. huhtikuuta 1782.
  • Hänen librettoihinsa on tehty noin 1200 sävellystä. Säveltäjistä hänen tekstejään käyttivät mm. Bellini, Donizetti, Rossini, Buononcini, Caccini, Caldera, Carissimi, Durante, Frescobaldi, Giordani, Händel, Marcello, Scarlatti, J.S. Bach, Haydn, Mozart, Beethoven, Schubert, Purcell, Weyse, Lindblad ja Kjerulf.

Lähde
Forshufvud, G. 1994. Con lieve fiato. Lärarhandledning till Nicola Vaccajs Metodo pratico. Göteborgs universitetet.