s. 1977 Haukipudas
Joskus sopiva materiaalivalinta on paperi ja kynä, toisinaan tarvitsen teostani varten hevosen ja postilaatikoita. Valitsen tekotavan kunkin työn kohdalla erikseen.
Työskentelen pääasiallisesti gallerioiden ulkopuolella, arkisessa ympäristössä. Teoksen sijainti ja tämä aika, jota elämme, tarjoaa teokselle taustan, jota vasten se piirtyy esiin.
Viimeaikaiset työni ovat olleet liikkuvia teoksia ja toteutuneet teillä ja kaduilla. Minua kiinnostaa liikkuminen eri muodoissaan: tiedon, ihmisten ja rahan liikkuminen, niin fyysisessä kuin virtuaalisessakin todellisuudessa. Miten maailmanlaajuinen tietoverkko ja nopeat kulkuneuvot muokkaavat elämisen kokemustamme ja ihmisten välistä vuorovaikutusta?
Liikkumisen tematiikan myötä elämääni ja taiteelliseen kuvastooni on ilmestynyt hevosia. Hevonen on yhdistetty kehitykseen, sillä onhan hevosen käyttö ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikuttajana ollut mullistava askel ihmiselle. Minulle hevonen on paitsi vauhdin tutkimusväline, myös ehtymättömän kiinnostuksen kohde.
Pyrin työskentelyssäni vuorovaikutukseen yleisön kanssa toimimalla jokapäiväisessä ympäristössä ja tarjoamalla konkreettisia mahdollisuuksia osallistua teoksen muodostamisen prosessiin. Juuri yleisön ja teoksen kohtaamisessa taide tapahtuu. Kuinka teos voisi olla, jos ei olisi ketään jolle se on?
Vaikkakin tavoitteenani on purkaa taiteen elitististä luonnetta, ja kiinnittyä osaksi arkista elämän kulkua, asenteeni ei ole pragmatistinen. Taiteen ei ensisijaisesti tule palvella käytännöllisiä päämääriä. Tärkeää on taiteen moniääninen jaettavuus, kyky koota ihmisiä yhteen – todistamaan taiteen tapahtumaa, olemaan osa sitä. 