EKSPERIMENTALISMI

Kokeellisuus

Eksperimentaalinen eli kokeellinen musiikki perustuu sellaisiin uusiin ideoihin tai tekniikoihin, jotka selvästi poikkeavat eurooppalaisen taidemusiikin perinteestä. Esimerkiksi kokonaan uusien äänien tai äänilähteiden käyttö ja musiikki- tai teoskäsitteen radikaali laajentaminen tai kyseenalaistaminen ovat esimerkkejä eksperimentalismista.

John Cage edustaa äärimmäistä kantaa: hänen mielestään kokeellista on sellainen musiikki, jota luotaessa lopputulos ei ole ennalta tiedettävissä. Cagen sattumaan perustuvat sävellysmetodit ovatkin juuri tässä mielessä kokeellisia.

Amerikkalainen eksperimentalismi

Yhdysvaltojen taidemusiikin keskeisin anti on ollut sellaisissa säveltäjissä, jotka ovat railakkaasti irtautuneet eurooppalaisen musiikin vuosisataisesta perinteestä ja luoneet kukin oman, hyvin omaperäisen musiikkinsa. On puhuttu Yhdysvaltain musiikin "eksperimentalismin traditiosta". Vaikka tämä nimitys musiikkitieteilijä Harry Halbreichin mielestä on yhtä epäjohdonmukainen kuin "edistykselliset maltilliset", amerikkalaiset individualistit muodostavat merkittävän, musiikkifilosofiselta asennoitumiseltaan ainakin jossakin määrin yhtenäisen ryhmän.

Philip Glass sanoo: "Tällainen riippumattomuuden traditio on Amerikassa hyvin vahva. Siihen kuuluvat Ives, Ruggles, Cage, Partch, Moondog - kaikki nämä kummat tyypit."

Muita amerikkalaisia eksperimentalisteja ovat Edgar Varèse, Henry Cowell ja Morton Feldman.

jn

alkuun