Karttasivulle

GALLIALAINEN LINJA

Andriessen
Debussy
Elektronimusiikki
Glass
Grisey ja Murail
(spektrimusiikki)
Konkreettinen musiikki
Kurtag
Ligeti
Lutoslawski
Messiaen
Notaatio
Penderecki
Polyrytmit
Prokofjev
Pärt
Ravel
Reich
Sointiväri
Stravinsky
Tekstuurimusiikki
Tietokonemusiikki
Tonaalisuus
Xenakis

Karttasivulle

Haku

 

 
 

LIGETI GYÖRGY (s. 1923 Unkarissa)

Kenttätekniikka

Musiikin rakennusaineina ovat staattiset tai hitaasti muuttuvat tekstuurit, joista kuulemme lähinnä yleishahmon, värin, leveyden, mutta jotka koostuvat suuresta määrästä yksityiskohtia (toisin kuin esimerkiksi Pendereckillä).

Mikropolyfonia

Nimitystä käytetään niin tiheästä polyfonisesta kudoksesta, että yksittäiset melodiat tai rytmit eivät erotu erillisinä. Tunnettu esimerkki on Ligetin orkesteriteoksen Atmosphères (1961) 56-ääninen kaanon. (Tätä sävellystä samoin kuin Ligetin teoksia Requiem solisteille, kuorolle ja orkesterille1965, ja Lux aeterna sekakuorolle, 1966, Stanley Kubrick käytti elokuvansa 2001: Avaruusseikkailu musiikkina.)

Polyrytmiikka

Ligetille ovat tyypillisiä myös mekaanisesti tikittävät polyrytmit.

Ligetin myöhäistuotannossa (pianoetydit,alk. 1985; Pianokonsertto, 1985-88; Viulukonsertto, 1990) esiintyy viittauksia perinteeseen (Bartók, Debussy) ja vaikutteita ulkoeurooppalaisista musiikeista, mm. afrikkalaisesta polyrytmiikasta.

Kuuntele

Atmosphères (1961)
Pianoetydit, ensimmäinen kirja

jn

alkuun

  bn