Keskeistä laajoissa hypyissä on liikkeen suuntaaminen ja tietoisuus hypyn tarkasta päätepisteestä.

Uuteen otteeseen siirtyminen nopeutuu, mikäli hyppyä edeltävään sointuun tai säveleen voidaan käyttää nostonäppäilyä. Vaikka edetään hypyin, niin on suotuisaa ajatella liikerata jatkuvana ja virtaavana. Liikeradan suuntien vaihtuminen on suotuisaa ennakoida lapa-ankkurista, jotta käsivarsi pystyy vaihtamaan notkeasti liikkeen suuntaa.

Esimerkki 1 (liukunäppäily): Hannu Syrjälahti: Keväisessä metsässä, tahdit 30-38 

Musiikkikatkelmassa vasen käsi liikkuu laajalla alalla basson arpeggioiden sekä ylärekisterin glissandojen ja murtosointujen välillä.

• Matalista arpeggioista irtauduttaessa käsivarsi saa lähteä liikkeelle hiukan ennakoivasti.
• Ylärekisteristä alas suuntautuessaan käsivarsi saa jatkaa glissandovedon liikettä suuntautuen seuraavaan sointuun.
• Hypyn ennakointi on erityisen tärkeää käden siirtyessä arpeggioista ylärekisterin murtosointuihin 1/8-nuotin aikana.
• Ennakointia ja tarkkuutta tarvitaan myös siihen, että sormet löytävät vaivattomasti eri sointiväreihin tarvittavat otteet ja asennot.

Esimerkki 2 (nostonäppäily): Harri Wessman: Joukahaisen cantabile, tahdit 8-13 

Esimerkissä on hyppyjä molemmilla käsillä.

• Nostonäppäilyssä sormet irtautuvat kieliltä nopeasti, mikä helpottaa käsivarsien liikeradan virtaamista.
• Käsivarsien liikerata saa edetä aktiivisena koko ajan.
• Vasemman käden laajin hyppy 2-viivaisesta oktaavista suureen oktaaviin voi tapahtua kevyenä vetäisynä lapa-ankkurista käsin.
• Vartalon liikkeillä soittaja voi myötäillä ja tukea käsivarsien liikkeitä:  käsivarsien edetessä kohti ylärekisteriä vartalo voi kallistua lähemmäksi soitinta.
• Käsien palatessa bassorekisteriin vartalo saa palata keskiasentoon.