Sävel- ja kuviotoistot

Yhden tai useamman sävelen tai sävelkuvion toisto on kanteleensoiton tekniikassa liikkeellisesti tärkeä osa-alue. Tämä liittyy kanteleen sointiominaisuuksiin:

  • Kanteleen jälkisointi jatkuu luonnostaan melko pitkänä.
  • Sävelen sointi lakkaa, kun sormi koskettaa kieltä.

Säveltoistoissa sävelten pituuden säätelyn tulisi olla tarkkaa ja tietoista. Säätely tapahtuu valppaan, keskittyneen kuuntelun avulla ja ajoittamalla sormien liikkeet tarkasti.

Kun on tarkoitus säilyttää soiva linja katkeamattomana, sormien tulee koskettaa kieliä vasta viime hetkellä. Liikkeen jatkuvuus on olennaista:

  • Sormien liike saa jatkua näppäysten välillä soikein, spiraalimaisin liikeradoin.
  • Käsivarsi auttaa suuntaamaan sormien liikkeet, joustaa ja antaa voiman impulsseihin.

Lapa-ankkuri muodostaa tarvittavan tuen käsivarren kannatteluun ja liikkeisiin.

Yhden sävelen toisto
  • Yhden sävelen toistolla soittaja voi muodostaa lähes jatkuvaa linjaa niin halutessaan.
  • Säveltä voidaan toistaa yhdellä sormella tai vierekkäisillä sormilla.
  • Käsivarren rooli on säveltoistoissa merkittävä. Lapa-ankkurin tukema, joustava käsivarsi tuo sormien liikkeisiin dynaamisuutta.

 

  

Esimerkki 1  

Esimerkissä näppäillään yhtä säveltä – ensin katkoen, sitten sitoen.

  • Kielen värähtely lakkaa, kun sormi pysähtyy hetkeksi kielelle.
  • Jatkuvaa linjaa muodostettaessa sormen liikkeen tulee jatkua seuraavaan näppäyshetkeen tultaessa.
  • Sormen liikerata voi olla soikea, ja käsi saa mukailla liikettä joustavasti.
  • Näppäilevän sormen tukena voidaan käyttää viereistä sormea.
  • Myös lapatuki kannattaa huomioida.
    • Kokeile yhden sävelen toistoa
      • yhdellä sormella kerrallaan
      • vuorotellen eri sormilla, esimerkiksi 2, 3 tai 2, 3, 4

 

  

Esimerkki 2: katkelma kansanlaulusta Aamulla varhain 

  • Rauhallisen melodian säveltoistoissa sormen liike voi olla melko rauhallinen.
  • Kielen keskikohdan vaiheilla soitettaessa toistuvien sävelten linja on laulavin; kielen värähtelyyn tulee vain hienoinen katkos.
    • Kokeile melodian säveltoistoja kielen keskikohdalta ja kauempaa keskikohdasta.
    • Mitä eroja huomaat sävelten syttymisessä?
    • Kokeile sormen ja käsivarren eri kulmia kieleen nähden: mikä vaikutus muutoksilla on sointiin?

 

  

Esimerkki 3: Nopea säveltoisto, Anonymous: Toy Nr 1, tahdit 5-8 

Esimerkin säveltoistot on näppäilty kahdella eri sormituksella.

  • Nopeissa säveltoistoissa voi olla mielekästä käyttää kahta, joskus jopa kolmea eri sormea
  • Eri sormitukset antavat säveltoistolle erilaisen rytmisen ja soinnillisen luonteen.
  • Daktyylirytmin ensimmäinen, pidempi sävel voidaan katkaista, mikä keventää sointikuvaa.
    • Kokeile muitakin sormituksia, esimerkiksi daktyylirytmin jälkimmäisen 1/16-nuotin soittamista vasemman käden 2-sormella.
Pariäänen tai soinnun toisto
  • Pariäänen tai soinnun toistoissa on tärkeää kiinnittää huomiota soivan linjan jatkuvuuteen  ja käsivarren jatkuvaan, joustavaan liikkeeseen.
  • Käsivarren kannatteluun ja liikkeisiin saadaan tuki lapa-ankkurista.
  • Mielikuva käsivarren kellumisesta aalloilla voi auttaa liikkeen vapautumiseen.
  • Sormien soikea liikerata myötävaikuttaa liikkeen ja soinnin jatkuvuuteen.
  • Tukisormen käyttö voi tuoda vakautta soittavien sormien hallintaan.
  • Sormien tulisi koskettaa näppäiltäviä kieliä juuri näppäyshetkellä, ei ennakoiden.
  

Esimerkki 1: Sointukulku 

Esimerkissä toistetaan a-mollisoinnun eri käännöksiä yhtenäisenä jatkumona, alkaen perusmuodon tersseistä.

  • Esimerkin nousevan sointukulun peräkkäisillä soinnuilla on osittain yhteisiä säveliä.
  • Käsivarsi saa ohjata sointukulun etenemistä ja liikkua joustavasti lapa-ankkurin varassa.
  • Uuteen sointukäännökseen mennessä 4-sormi tulisi viedä ensiksi kielelle, jonka se tulee näppäämään. Muiden sormien tulisi koskettaa kieliä vasta näppäyshetkellä.
    • Kuuntele tarkasti soinnin jatkuvuutta.
  

Esimerkki 2: Pekka Jalkanen: Itsestään syntynyt Jumala ja synnin häpeä. Legenda kanteleelle, tahti 55 

Esimerkin soinnun toistot perustuvat käsivarren joustaville, voimakkaille ja hallituille liikkeille.

  • Lapa-ankkurin vahva tuki ohjaa käsivarren toistuvaa liikettä.
  • Käden liikkeet voidaan mieltää sarjana hallittuja ponnahduksia ja pudotuksia.
  • Kämmenholvin kevyt tuenta antaa sormille vakautta.
  • Sormien keskinäistä tasapainoa voidaan hakea kyynärvarren loivalla kierrolla.
    • Tunnista kielten jousto: se antaa vauhtia käden ponnahdukseen impulssin yhteydessä.
Toistuva kuvio
  • Erilaisten sävelkuvioiden toistoissa on olennaista saada sormien työskentely mahdollisimman kevyeksi.
  • Edellytyksenä sormien liikkeiden keveydelle on jännitteistä vapaa käsivarsi, mihin myötävaikuttaa lapa-ankkurin vahva ja samalla joustava tuki.

  

Esimerkki 1: Konevitsan kirkonkellot 

Esimerkissä kirkonkelloaiheen sormituksena on o.k. 3 ja 2 (ylemmät kielet), v.k. 2 (alin kieli).

  • Soinnin jatkuvuuden takaa se, että kukin sormi näppää kieltä vasta viime hetkellä.
  • Sormien liikkeet saavat olla rytmikkäitä, suppeita ja melko nopeita.
  • Sormien liikeradat voivat olla muodoltaan kehämäisiä tai soikeita.
  • Lapa-ankkurin varassa käsivarsi voi toimia vapaana.
  • Tällöin soittaja voi kohdistaa käsivarren painoa oikean käden 3-sormelle tarkasti annostellen.
    • Tunne kielten jousto.
    • Huomaa, että näppäilevät sormet voivat toimia myös tukisormina viivähtämällä hetken kielillä joille ovat liukuneet.
  

Esimerkki 2: Toivo Elovaara: Metsäjärvi, tahdit 1-6 

  • Nostonäppäilynä soitettavissa toistuvissa kuvioissa vahva lapa-­­­ankkurin tuki on käsivarrelle erityisen tärkeä.
  • Sormien ja kyynärvarren herkkä motorinen kokonaisuus tarvitsee tämän tuen.
  • Kyynärvarren liikevaihtelu pienen ulkokierron ja keskiasennon välillä edesauttaa kaikkien sormien hallintaa ja myötävaikuttaa kosketuksen vivahteikkuuteen.
    • Kokeile kyynärvarren liikevaihtelua näppäillessäsi toistuvaa kuviota.
    • Keskity tuntemuksiin kyynärvarressasi, kämmenessä ja sormissa.
    • Huomioi myös kämmenholvin kevyt tuki.
        

Esimerkki 3: Murtosointukuvio vasemmalla kädellä 

Esimerkissä näppäillään murrettua A-duurisointua ensin desiimin alueella, sen jälkeen laajentaen murtosointu oktaavilla.

  • Käsivarsi saa muotoilla pehmeää aaltoliikettä.
  • Katkeamaton sointilinja mahdollistuu, kun sormet suuntautuvat kielille yksi sormi kerrallaan.
  • Kukin sormi voi viivähtää näppäyksen jälkeen hetken kielellä, jolle se liukuu.
  • Sormien liike saa olla varsin suppea.
  • Kämmenholvin kevyt tuki antaa hallintaa kuvion soittoon.
  • Laajoissa murtosoinnuissa, kuten esimerkin lopussa, käsivarren kuljetus saa olla määrätietoinen.
  • Käsivarsi voi ennakoida liikesuunnan vaihtumisen hieman ennen kuin sävelkulku vaihtaa suuntaa.

  

Esimerkki 4: 2-4 sävelen glissandovetoja 

Esimerkissä soitetaan suppeita glissandovetoja alkaen kahden sävelen trillimäisestä toistosta ja edeten kvartin laajuudelle.

  • Molemmat kädet tekevät jatkuvaa, suppeaa, kehämäistä liikettä.
  • Käsivarret ovat liikkeessä kokonaan mukana. Kannattaa huomioida vahva lapa-ankkurin tuki.
  • Molempien käsien peukaloita voidaan käyttää joustavina tukisormina, dynaamisessa vuorovaikutuksessa lapa-ankkurin kanssa.
  • Mitä voimakkaammin glissandovetoja soitetaan, sitä tärkeämpi osuus on kämmenkaarien tuella. Kämmenkaarien tuki auttaa sormien hallintaa.
  • Olkanivel, kyynärnivel ja ranne saavat joustaa vapaina.