s. 1983 Tukholma, Ruotsi
Maalauksen tapahtuma
Lähestyn maalausta kokonaisvaltaisen fyysisesti ja intuitiivisesti. En juurikaan tee suunnitelmia, sillä tiedän kaiken tapahtuvan juuri silloin.
Työstin viime vuoden aikana muutamia maalauksia valmiiksi melko traditionaalisella tavalla, mutta irtauduin silti traditiosta, sillä liitin maalaukseni ennen kaikkea musiikkiin. Luulen, että löytäessäni Miles Davisin uudelleen löysin myös improvisaation merkityksen työlleni. Sen jälkeen tulivat Coltrane ja kaikki muut.
Pyrin maalauksissani samankaltaiseen suoruuteen kuin virtuoosimainen improvisaatio voi olla. Uusissa töissäni haen jo maalauksen ympärilleni, tilaan.
Viittaukset ja lainaukset maalauksen traditioon ovat yhtä lailla intuitiivisia. Ne ovat menneitä, voimakkaita kokemuksia maalauksista, jotka olen nähnyt. Tapanani on katsoa kaikkia maalauksia niiden läpi ja tavallaan eläytyä niihin tai elää ne. Ystäväni joutuivat kerran pakottamaan minut ulos museosta. Olin jäänyt Cézannen maailmaan.Â
Eläytyessäni omaan maalaukseeni unohdan kokonaan ympäröivän todellisuuden. Parhaimmillaan maalaan kuin heittäytyen tai siirtyen paikkaan itseni ulkopuolella. Unohdan siis myös itseni. Maalaus merkitsee tavallaan silkkaa energiaa liikkeessä.
Haluaisin pystyä kristallisoimaan tämän energian ja siirtämään liikkeen aikaan.
Â
Â