Maija Hopeavuori

s. 1982 Lapua

Geometriset muodot ovat minulle luonteenomainen tapa kuvata maailmaa. Neliöstä minulle tulevat mieleen esimerkiksi ilmansuunnat, pituus- ja leveyspiirit ja monet muut keinomme mitata ja määrittää asioita. Neliö on läsnä tavassamme hahmottaa maailmaa, vaikka useasti emme huomaa neliön yhteyttä jokapäiväiseen elämäämme. Taiteeseen irrotettuna neliö saa kuitenkin eri merkityksen. Neliö irrottautuu jokapäiväisyyden taakastaan ja muuttuu ideaaliksi muodoksi. Neliöllä on monta ulottuvuutta. Vaikka puhunkin yleisesti neliöstä, tarkoitan käsitteellä neliö myös suorakulmioita ja muita neliöstä johdettavissa olevia geometrisia muotoja.
Koska maalaukseni sisältävät arkkitehtonisia piirteitä, olen miettinyt myös teoksieni sitä puolta. Ihmisten rakentamat rakennukset ovat usein kulmikkaita ja kovia. On olemassa ihmisten rakentama maailma ja luonto maailmana. Ihminen on osa luontoa, mutta ihminen rajaa maailmaa, esimerkiksi ikkunasta aukeava maisema on yleensä rajattu nelikulmion sisään. Luonnosta on kuitenkin löydettävissä samoja muotoja, joita ihminen käyttää rakennelmissaan, muun muassa mehiläisyhdyskuntien arkkitehtuuri on vaikuttavaa. Kaikki muodot, kuten kultainen leikkaus, ovat löydettävissä luonnosta. Kyse on tarkoituksenmukaisuudesta. Usein tarkoituksenmukaisuus on myös kaunista. Elämme geometristen muotojen keskellä. Mittaamme elintilaamme neliöinä ja käyttämäämme vesimäärää kuutioina. Taide esittää jokapäiväiset asiat eri näkökulmista nähtyinä. Geometrisessa taiteessa on yhtenä lähtökohtana yhdistää geometrian ja matematiikan lait sekä ihmisen ja olemassaolon lait. Synteesi, joka on yhtälailla mahdollinen ja mahdoton.

www.maijahopeavuori.com