Karttasivulle

SINFONINEN LINJA

Bartók
Mahler
Modaalisuus
Myöhäisromantiikka
Neoklassismi
Notaatio
Postmodernismi ja
uusromantiikka
Prokofjev
Shostakovitsh
Sibelius
Stravinsky
Tonaalisuus

Karttasivulle

Haku

 

 
 

NEOKLASSISMI

Uutta viiniä vanhoihin leileihin

Neoklassismi on 1900-luvun alkupuolella syntynyt tyylisuunta, joka loi katseen vanhoihin muotoihin: ei vain klassiikkaan vaan - erityisesti - barokkiin. Aineksiensa valinnassa neoklassikot olivat eklektisiä. Mm. jazz innoitti heitä, mutta Stravinsky hyödynsi myös Beethovenia ja jopa Tshaikovskia, vaikka juuri romantiikan pateettisuutta vastaan neoklassismi asettui. Reaktion kohteena tai vastapoolina olivat myös ajan nykymusiikkisuuntaukset, impressionismi sekä romantiikan estetiikkaa jatkanut ekspressionismi.

Objektiivisuus

Neoklassistiselle musiikille ja asenteelle ovat tyypillisiä "objektiivisuus", asiallisuus ja ironia. Tärkein neoklassikko Igor Stravinsky kärjisti: "Nähdäkseni musiikki on oleellisesti kykenemätön ilmaisemaan mitään, tunnetta, mielentilaa, psykologista tunnelmaa, luonnonilmiötä jne. -- Ilmiö musiikki on meille annettu ainoastaan järjestyksen luomiseksi olioihin ja erityisesti ihmisen ja ajan yhteensovittamiseksi." (1935)

Tyylipiirteet

Neoklassista musiikkia luonnehtivat tanssillisuus, barokin innoittama motorinen rytmiikka, leikkaukseen perustuva kehittelyä kaihtava muodonta ja tonaalisuuteen pohjaava harmonia. Motorinen rytmiikka on parhaimmillaan stravinskiaanista epäsäännöllisten metrien iloittelua ja vaatimattomimmillaan mekaanista ostinatoa.

Neoklassinen musiikki on pääasiassa tonaalista mutta laajennetussa mielessä: sen harmonista sanastoa ovat sointuihin lisätyt ylimääräiset sävelet, "väärät" äänet ("Bachia väärin bassoin"), pandiatonisuus, erilaisten moodien käyttö ja toisinaan polytonaalisuus. Neoklassinen instrumentaatio suosii puhaltimia ja pieniä kokoonpanoja 1800-luvun sentimentaalisten jousten ja jättiläisorkesterin vastakohtana.

Neoklassikkoja

  • Igor Stravinsky 1882-1971

RANSKA

  • Albert Roussel (1869-1937)
  • Les Six -ryhmä:
  • Arthur Honegger (1892-1955)
  • Darius Milhaud (1892-1974)
  • Francis Poulenc (1899-1963)

(sekä Germaine Tailleferre, George Auric ja Louis Durey)

SAKSA

  • Paul Hindemith (1895-1964)

USA

  • Aaron Copland (1900-1990)
  • Roy Harris (1898-1979)

ENGLANTI

  • Benjamin Britten (1913-1976)
  • Michael Tippett (1905-)

NEUVOSTOLIITTO

  • Sergei Prokofjev (1891-1953)
  • Dmitri Shostakovitsh (1906-1975)

Kuuntele:

Stravinsky: Psalmisinfonia (1930)
Honegger: Sinfonia nro 4 (1946)
Prokofjev: Pianosonaatti no. 7 (1942)
Poulenc: Sekstetto pianolle ja puhaltimille (1939)
Britten: 2. jousikvartetto (1945)
Copland: Music for the Theatre (1925)

Suomessa:

Uuno Klami: Kalevala-sarja (1930-33)
Einar Englund: Pianokonsertto no. 1 (1955)
Matti Rautio

jn

alkuun

 

 

SEURAUSILMIÖT:
Postminimalismi ja
populaarivaikutteet

REAKTIO:
Messiaen