NEOKLASSISMI
Uutta
viiniä vanhoihin leileihin
Neoklassismi
on 1900-luvun alkupuolella syntynyt tyylisuunta, joka loi katseen
vanhoihin muotoihin: ei vain klassiikkaan vaan - erityisesti - barokkiin.
Aineksiensa valinnassa neoklassikot olivat eklektisiä. Mm.
jazz innoitti heitä, mutta Stravinsky hyödynsi
myös Beethovenia ja jopa Tshaikovskia, vaikka
juuri romantiikan pateettisuutta vastaan neoklassismi asettui. Reaktion
kohteena tai vastapoolina olivat myös ajan nykymusiikkisuuntaukset,
impressionismi sekä romantiikan estetiikkaa jatkanut ekspressionismi.
Objektiivisuus
Neoklassistiselle
musiikille ja asenteelle ovat tyypillisiä "objektiivisuus",
asiallisuus ja ironia. Tärkein neoklassikko Igor Stravinsky
kärjisti: "Nähdäkseni musiikki on oleellisesti
kykenemätön ilmaisemaan mitään, tunnetta, mielentilaa,
psykologista tunnelmaa, luonnonilmiötä jne. -- Ilmiö
musiikki on meille annettu ainoastaan järjestyksen luomiseksi
olioihin ja erityisesti ihmisen ja ajan yhteensovittamiseksi."
(1935)
Tyylipiirteet
Neoklassista
musiikkia luonnehtivat tanssillisuus, barokin innoittama motorinen
rytmiikka, leikkaukseen perustuva kehittelyä kaihtava muodonta
ja tonaalisuuteen pohjaava harmonia. Motorinen rytmiikka on parhaimmillaan
stravinskiaanista epäsäännöllisten metrien iloittelua
ja vaatimattomimmillaan mekaanista ostinatoa.
Neoklassinen
musiikki on pääasiassa tonaalista mutta laajennetussa
mielessä: sen harmonista sanastoa ovat sointuihin lisätyt
ylimääräiset sävelet, "väärät"
äänet ("Bachia väärin bassoin"),
pandiatonisuus, erilaisten moodien
käyttö ja toisinaan polytonaalisuus.
Neoklassinen instrumentaatio suosii puhaltimia ja pieniä kokoonpanoja
1800-luvun sentimentaalisten jousten ja jättiläisorkesterin
vastakohtana.
Neoklassikkoja
- Igor
Stravinsky 1882-1971
RANSKA
- Albert
Roussel (1869-1937)
- Les
Six -ryhmä:
- Arthur
Honegger (1892-1955)
- Darius
Milhaud (1892-1974)
- Francis
Poulenc (1899-1963)
(sekä
Germaine Tailleferre, George Auric ja Louis Durey)
SAKSA
- Paul
Hindemith (1895-1964)
USA
- Aaron
Copland (1900-1990)
- Roy
Harris (1898-1979)
ENGLANTI
- Benjamin
Britten (1913-1976)
- Michael
Tippett (1905-)
NEUVOSTOLIITTO
- Sergei
Prokofjev (1891-1953)
- Dmitri
Shostakovitsh (1906-1975)
Kuuntele:
Stravinsky:
Psalmisinfonia (1930)
Honegger: Sinfonia nro 4 (1946)
Prokofjev: Pianosonaatti no. 7 (1942)
Poulenc: Sekstetto pianolle ja puhaltimille (1939)
Britten: 2. jousikvartetto (1945)
Copland: Music for the Theatre (1925)
Suomessa:
Uuno
Klami: Kalevala-sarja (1930-33)
Einar Englund: Pianokonsertto no. 1 (1955)
Matti Rautio
jn
alkuun
|