Karttasivulle

EKSPERIMENTA-
LISMIN LINJA


Adams
Aleatoriikka
Andriessen
Avantgarde
Cage
Cowell
Eksperimentalismi
Elektronimusiikki
Feldman
Futurismi
Glass
Hälyn estetiikka
Ives
Konkreettinen musiikki
Minimalismi
Modaalisuus
Notaatio
Partch
Polyrytmit
Populaarimusiikki-
taidemusiikki
Pärt
Reich
Sointiväri
Stockhausen
Tietokonemusiikki
Tonaalisuus
Varése
Äänimaisema

Karttasivulle

Haku

 
 

JOHN ADAMS

(1947, USA)

Kalifornialaisesta John Adamsista on 1900-luvun lopulla tullut maailman menestyneimpiä ja merkittävimpiä orkesteri- ja oopperasäveltäjiä. Hänen musiikkinsa lähtökohta on ollut minimalismi, mutta 1980-luvulta alkaen hän on lähestynyt postmodernismia ja uusromantiikkaa.

Jo varhaisteosten (Phrygian Gates pianolle, 1977; Shaker Loops jousiseptetille, 1978 ) musiikki on varsinaista repetitiivistä musiikkia (Reich, Glass) vaihtelevampaa ja runsasaineksisempaa; sävellysten kokonaiskaarrokset ovat arkkitehtonisempia, suuntautuneempia. Näissä sävellyksissä Adams asettelee päällekkäin eripituisia, tasasykkeisiä toistokuvioita ja vaihtelee tonaalista tai modaalista harmoniaa joko hyvin vähittäisesti tai päinvastoin äkillisin leikkauksin.

1980-luvun sävellyksissä (Harmonielehre orkesterille, 1985; ooppera Nixon in China, 1987) toisteinen pulssimusiikki saa oheensa pitkälinjaista melodiaa ja kromaattista, 1990-luvulla paikoin hyvinkin pitkälle työstettyä harmoniaa (Viulukonsertto, 1994).

Romanttisten tai ekspressiivisten ainesten ohella Adamsin musiikki sisältää populaarivaikutteita ja -viittauksia (Chairman Dances orkesterille, 1987; laulunäytelmä I Was Looking at the Ceiling and Then I Saw the Sky, 1995).

Teoksia (mainittujen lisäksi):

ooppera The Death of Klinghoffer (1991), oratorio El Niño (2000); Naive and Sentimental Music (orkesterille, 1997-98)

Kuuntele

Nixon in China (1987)
Naive and Sentimental Music (1999)

jn

alkuun

  n