Karttasivulle

EKSPERIMENTA-
LISMIN LINJA


Adams
Aleatoriikka
Andriessen
Avantgarde
Cage
Cowell
Eksperimentalismi
Elektronimusiikki
Feldman
Futurismi
Glass
Hälyn estetiikka
Ives
Konkreettinen musiikki
Minimalismi
Modaalisuus
Notaatio
Partch
Polyrytmit
Populaarimusiikki-
taidemusiikki
Pärt
Reich
Sointiväri
Stockhausen
Tietokonemusiikki
Tonaalisuus
Varése
Äänimaisema

Karttasivulle

Haku

 
 

HÄLYN ESTETIIKKA

Häly on ääni, jolla ei ole tarkkaa sävelkorkeutta, vaan havainnossa merkitsevämmiksi muodostuvat äänen suhteellinen korkeus (korkea - matala) sekä ennen kaikkea muut osatekijät: kuten mm. voimakkuus, kesto, sointiväri.

Hälyn ja sävelen välinen ero ei ole jyrkkä, ja miltei kaikki soitinäänet sisältävät halyä etenkin äänten alukkeissa (syttymähetkellä).

Hälyn estetiikalla tarkoitetaan 1900-luvun alkupuolella italialaisten futuristien esiin nostamaa ja ajamaa ajatus hälystä musiikin keskeisenä elementtinä, joka samalla symboloi koneellistuvaa edistyksellistä ja dynaamista vuosisataa.

Hälystä musiikin peruselementtinä ovat olleet kiinnostuneet mm. Edgar Varèse, John Cage ja muut eksperimentalistit sekä konkreettisen musiikin säveltäjät.

hp

  bn