Karttasivulle

GERMAANINEN LINJA

Aleatoriikka
Atonaalisuus
Avantgarde
Bartók
Berg
Carter
Dodekafonia
Ekspressionismi
Elektronimusiikki
Jälkisarjallisuus
Kurtág
Ligeti
Lutoslawski
Mahler
Messiaen
Myöhäisromantiikka
Notaatio
Penderecki
Polyrytmit
Sarjallisuus
Schönberg
Sointiväri
Stockhausen
Tekstuurimusiikki
Tietokonemusiikki
Tonaalisuus
Uusi Wienin koulu
Webern
Xenakis

Karttasivulle

Haku

 

 
 

KURTÁG GYÖRGY

György Kurtág (s. 1926) on Romanian unkarilaisalueelta syntyisin oleva, nykyisin unkarilainen säveltäjä ja pianisti. Hänet tunnetaan yksityiskohdiltaan tarkoin huoliteltujen sävelminiatyyrien laatijana; hänen musiikissaan on eurooppalaisen modernismin ohella löydettävissä vaikutteita Bartókilta ja unkarilaisesta kansanmusiikista - mm. cimbalom-lyömäsoittimen käyttö.

Budapestissa suoritettujen konservatorio-opintojen jälkeen Kurtág vietti talven 1957-58 Pariisissa Darius Milhaudin ja Olivier Messiaenin oppilaana. Tämä vaihe muodostui hyvin merkittäväksi: saatuaan kosketuksen eurooppalaiseen avantgardeen, mm. sarjallisuuteen, hän hylkäsi aikaisemman Bartók-Kodaly -vaikutteisen tuotantonsa miltei täysin.

Varhaisista sävellyksistä hän on päästänyt julkisuuteen vain alttoviulukonserton sekä muutaman piano- ja kuorokappaleen. 1950-luvun lopulta alkaen hänen teosluettelonsa on kasvanut hyvin hitaasti: op. 1 on jousikvartetto (1959), 2002 hänen tuotantonsa käsittää runsaat kolmisenkymmentä teosta.

Kurtágin musiikki on hyvin keskittynyttä, aforistista, useat teokset ovat lukuisten lyhyiden osien muodostamia sarjoja. Dodekafonian, erityisesti Webernin vaikutus on havaittavissa paitsi lyhyistä, katkelmallisista rakenteista, myös mm. säveltasojen säästeliäästä käytöstä. Atonaaliseen sävelkieleen kietoutuu myös modaalisia ja tonaalisia elementtejä aina kolmisointuja - atonaalikon tabu! - myöten.

12 mikroludia op. 13 (1977-78) jousikvartetille on tekijälleen luonteenomainen teos. Se on sarja hyvin lyhyitä kappaleita, joista pisin kestää hiukan yli minuutin. Sarja sisältää niin yhden ajatuksen mittaisia keskittyneitä tuokioita kuin pienoiskokoisia draamojakin, ja miniatyyrimittakaavastaan huolimatta teos on sointi- ja ilmaisuasteikoltaan hyvin rikas ja monipuolinen.

Oman ryhmänsä Kurtágin tuotannosta muodostavat laulut. Niiden unkarin- venäjän- tai saksankieliset tekstit ovat niinikään lyhyitä, usein voimakkaan ekspressiivisiä, eivätkä surrealistiset tai absurdit sävytkään ole vieraita. Hän on käyttänyt mm. Anna Ahmatovan, Rimma Dalosin, Janos Pilinskyn ja Franz Kafkan tekstejä.

Kurtág on säveltänyt myös musiikkia pedagogisiin tarkoituksiin: viisiosainen pianokoulu Játékok (pelejä tai leikkejä, 1973-93). Heti alusta lähtien ovat mukana vuosisatamme musiikin ilmaisukeinot: atonaalisuus, klusterit, suhteellinen notaatio jne. sekoittuvat aikaisempien aikakausien musiikkiperintöön.

Erityisen suurta huomiota Kurtág kiinnittää artikulaation ja dynamiikan pienten vivahteiden merkitsemiseen. Omien sanojensa mukaan hän tekee näin siksi, että muusikot suhtautuisivat "riittävän huolellisesti" hänen musiikkiinsa. Loputon yksityiskohtien hiominen onkin eräs Kurtágin työtavan peruspiirre niin säveltäjänä kuin Budapestin Liszt-akatemian kamarimusiikkiprofessorin virkaa hoitaessaankin.

Kuuntele

12 mikroludia jousikvartetille op. 13 (1977-78)
Messages of the Late Miss R. V. Troussova, sopraanolle ja soitinyhtyeelle op. 17 (1978)

hp

alkuun

  bb